Piirustusten 1:1 uloslyönti oli hyvää hommaa joulupyhinä. Tyyppi on perinteinen apujolla mahonkisena, josta tein komposiitti kevyversion. Mallikaaret syntyivät lastulevy- ym. levynpaloista, mitä pyöri pitkin nurkkia.
Jollan mitat ovat 273 x 123 x 16cm, kantavuus n.360 kg
Muottia tuli nykerrettyä aina välihommina. Joskus keväällä 2012 olin saanut kuusirimat eli parraslistat taivutettua kuormaremmillä kiristämällä vähitellen parin viikon aikana. Vasempaan partaaseen tuli lievä nurjahdus, mutta en vaihtanut rimaa. Tämä on työvene, ei näyttelyesine. Jälkiviisaana voin sanoa, että olisi pitänyt tehdä epoksilla liimaamalla kahdesta rimasta, olisi parantanut lujuuttakin.
Vähitellen uretaanista sahatut 30mm paksuiset rimat alkoivat mennä kohdalleen. Leluvannesahallani sai isosta levystä sahattua kohtuullisen siististi rimoja.
Rimat
on liimattu toisiinsa reunoista ja keulasta sekä perälautaan,
joka sekin on 30 mm uretaanieristyslevyä. Ruuveilla varovasti
muottikaariin vedätetty pahvilaput toimivat aluslevyinä
liiman kovettumisen ajan. Yhdellä mikropalloilla sakeutetulla
epoksikittisatsilla sai kolmen-neljän riman ryhminä
suhteellisen rauhalliseen tahtiin niitä soviteltua. Purseet pois
molemmin puolin mahdollisuuksien mukaan. Aina kun ei mahtunut
väleihin kaapimaan.
Hionta
oli tehtävä hyvin varovasti, koska nauhasantaaja haukkaa
mielellään uretaania. Spakkelisaumat ovat huomattavasti
kovempaa ainetta ja pinta tahtoi tulla vähän aaltomaiseksi.
Pintaspaklaus päälle ja viimeistelyhionta menoksi. Se
tapahtui notkean vanerin päälle niitatulla hiontapaperilla,
käsin siis. Joka pahuksen paikka oli täynnä
uretaanijauhetta. Hommaa voisi tietysti jatkaa loputtomiin, täytyy
vain pitää tolkku mukana. Laatuluokitus: sopiva.
Rätit
sovitellaan paikoilleen valmiiksi ja epoksia päälle.
Ulkopuoli
laminoitu ja karkeahiottu, häkkyrä ympäri ja muotti
irti. Oli vähän helpompi käännettävä
kuin 11m isosisko ;-) Lattialla pehmuste, koska kaksi lasikerrosta
uretaanin yhdellä puolella ei paljoa kestä runttaamista.
Pari halkeamaa uretaaniin tuli pohjaan sisäpuolelle, mutta ne
menivät kiinni kun rungon sai tuettua koholle.
Muotti
on vielä kutakuinkin nipussa, voin myydä sen
materiaalihinnalla jos ketään kiinnostaa.
Purseiden
pois hionta sisäpuolelta, puolihuolimaton spaklaus ja hionta
vielä kerran. Lopuksi taas lasikankaat paikoilleen. Pohjassa on
molemmin puolin kaksi kerrosta, kyljissä yksi. Partaalle tulee
vielä lisää. Kuormitukset laskettu huolellisesti MUTU
tietokoneella ;-) Lasikangas on katin rungosta yli jäänyttä
450g suunnattua biaksiaalia.
Homma
jäi kesäksi seisokkiin, kesällä ei kerkiä.
Talvella toivottavasti kuitenkin tarkenee. Pitkät nailontangot venhon
päällä ovat muoviliikkeen sahausjäännöksiä,
joita saa kilotavarana. Laitan keula- ja köliraudan nailonista,
ehkä kupeillekin pari soiroa pohjan suojaksi rantautuessa. Köli
on divinycell ytimellä ja pari lasikangasta päällä,
ovat jämäkappaleita katin laipioista.
Penkit
ovat samaa kuin runkokin, uretaaniydin ja suunnattua lasia päälle,
jahka kerkiän ne päällystää ja kiinnittää.
Perämoottorin kohdalla on umpivaneria ytimenä.
Ihan tuli nätti, eikä paina tässä vaiheessa kahtakymmentä kiloa. Muutama kilo tulee kyllä lisää parrasvahvikkeista ja pintaspaklauksesta.
[Jälkiviisaat sanat: tuli
liian kevyt. On nimittäin keveyden takia kiikkerä. Normaalikäytössä
pohjapaino auttaisi, mutta katti ei pidä peräpainosta :-(
Ratkaisu olisi voinut olla vedellä täyttyvä kaksoispohja, joka tyhjenee
vedestä nostettun. Olisi vaatinut alunperin varauksia rakenteisiin/PJ]
Kommentit ja hyvät neuvot:
email
pekkajlh@sci.fi