Hallin kuvatus oli vähän kärsinyt edellisestä talvesta. Kummasti sitä paksukin lankku taipuu sopivasti kuormitettuna.
Kun kerran kysyitte niin projekti kyllä etenee.
Talvi meni tavallisen laiskasti, jotain potkurin kehärakenteita tuli tehdyksi. Tämä pohjaläppä sulkee pohjassa olevan aukon kun kone on nostettu yläasentoon. Tässä vielä puolitekoisena, lisäksi tulevat kiinnityskorvakkeet moottorin evään.
Hallin
kuvatus oli vähän kärsinyt edellisestä talvesta.
Kummasti sitä paksukin lankku taipuu sopivasti kuormitettuna.
Vakioporukka
oli kohentamassa hallia toukokuun alkupuolella
Mielenkiintoisia
urakoita täällä oli yksi kommentti. Ahnehdittiin koko
kattorakennelma yhdellä kertaa yläilmoihin. Kiitoksia taas
kerran!
Peräsinten
ylälaakerit puuttuivat vielä. Ne syntyivät valamalla
lankun pätkässä olevaan reikään
epoksi-grafiitti-puuvillakuituseoksesta samalla tavalla kuten muutkin
peräsimien laakerit.
Paikoilleen
asennettuna peräportaiden askelmien alle lopputulos näyttää
tältä. Peräsin kippaa nätisti nivelöidyn
akselin varassa.
Jos
hiontahommat eivät maistu, on vaihtoehtona vaikkapa metallityö:
Peräsinakseleiden ylänivel kaipaa vähän
siloittelua ja reikiä.
Pieniä
askarteluja vaativat myös valuma-aukkojen roiskesuojukset.
Materiaali on viemäriputkea ja ohutta lasikangasta päälle.
Hillittömän
hionta- ja suojausurakan jälkeen pääsi vihdoin itse
asiaan eli maalaamaan. Ruisku on sähkökäyttöinen
Wagner W 450 SE. Toimii ihan tyydyttävästi. Ruiskun pesu on
melkein suurempi urakka kuin puolen rungon maalaus. Kaksikomponetti
pohjamaali (Hempel epoksi Hempadur 15570) on saatava pois kokonaan ennen
kovettumista. Kuvassa olevan pölysuojaimen vaihdon suosiolla
hiilisuodattimiin, käry kun on melkoinen ruiskutettaessa.
Välillä
vaikka maston latvarakenteiden viimeistelyä. Nuppiin on upotettu
talviaskareina kolme HAL-anturia kääntömekanismia
varten.
Latvaan
pujotetaan logiikan ohjaama veneen tuulilasin pyyhkijän moottori, joka
kääntää tuulimittarin anturin suoraan mastoa
käännettäessä. Testattaessa ainakin toimi
hienosti, saa nähdä miten käytännössä.
Hiottavaa
ja maalattavaa pintaa on vaikka kuinka paljon.
Piti
tilata lisää pohjamaalia, pinta-ala arvio mutu menetelmällä
kun tuli tehdyksi alakanttiin. Menee yli sadan neliömetrin.
Siltakannen
alapohjan maalaus ja välispaklaus valmistui ensimmäisenä.
Ylöspäin maalatessa oli ruisku todella mainio apu. Vuodelta
1980 tai jotain olevan vanhan B&D maaliruiskun käännettävä
jatkosuutin sopi suoraan uuteen Wagnerin maaliruiskuun. Maahantuoja
Kesko kun ilmoitti pokkana, että esitteessä olevaa
vakio-osaa ei kannata pienen kysynnän takia tuoda maahan.
Sillälailla! Kävi täysin käsittämätön
tuuri että suutin sopi ja myös toimii. Olin jo tilaamassa
Saksasta alkuperäistä osaa, onneksi ei tarvinnut.
Taas
järjetön määrä reikiä lisää.
Kansiluukut ja ikkunat vaativat lähemmäs sata
kiinnitysruuvia ja jokainen reikä täytetään
kovalla spaklauksella ennen lopullisen reiän poraamista. Tämä
sekä lujuuden että vedenkestävyyden takia. 15 millinen
jyrsinterä vaati välillä teroituksia, epoksi ja
lasikuitu kun tahtoo olla kova yhdistelmä puutyöstöterälle.
Alkaa
näyttää jo hyvältä, vaikka kyseessä
onkin vasta alusmaali. Seuraavaksi välispaklaus ja toinen
pohjamaali.
Pintamaaleja
tulee myös kaksi kerrosta (Hempel Hempathane enamel 55100). Maalaus sinänsä ei
vie paljon aikaa, pohjustustyö sen sijaa kyllä. Eka kierros pohjamaalia
ulkopinnoille valmistui 29.7 joitakin lokeroita lukuunottamatta.
Tähän
se kesä näyttää menevän, yksin tehdessä
kun aikaa kuluu melkoisesti. Juuri niin kuin oli tarkoituskin ;-)
Kommentit ja hyvät neuvot:
email
pekkajlh@sci.fi